Handmade by Annitanni

Joululomalla hain kotikotoa vesivärit ja sain tämän aiemmin tekemäni ruusun värjättyä. Aluksi epäröin, että mitenköhän tämä onnistuu ja arvelin ruusun menevän ihan lötteröksi, kun kastuu ja niinhän se menikin, mutta sitten vain hiustenkuivaajalla kuivasin ja hyvin sai palautettua muodon. Terälehdet olisi voinut varmasti värjätä myös ennen ruusun kasaamista ja luultavasti se olisi ollut helpompaakin sillä tavalla. Jossakin netissä näin myös, että kokonainen ruusu oli upotettu värjättyyn veteen, mutta minä päädyin ihan vain sutimaan pensselillä. Tässä lähtötilanne: Ja lopputulos: -Anni-

Nyt kaikki sukulaiset ja ystävät ovat varmasti jo saaneet joulukorttinsa, niin voi julkaista niistä kuvia täälläkin. Materiaaleista suurin osa on Tiimarin konkurssipesästä ostettuja (varastoa on enää surullisen vähän jäljellä). Osasta korteista tuli erilaisia, koska samanlaisia tarvikkeita ei ollut tarpeeksi. Valmiita kortteja lähdössä postitettavaksi: Ja hiukan tarkempia kuvia. -Anni-

Tämän illan pika-askarteluna syntyi suodatinpussiruusu. Kaverin  kanssa tuli puhetta näistä, niin oli pakko kokeilla. Ohjeita löytyy vaikka kuinka ihan vain googlettamalla "suodatinpussi ruusu". Itse en käyttänyt edes kaavoja vaan katsoin mallia kaavoista ja piirsin vapaalla kädellä terälehdet suodatinpusseihin.  Vesivärejä en tähän hätään löytänyt, niin ihan valkoinen on toistaiseksi, mutta voisihan tuon värjäystäkin kokeilla jossain vaiheessa. Tässä kuva ruusun kasauksen alkuvaiheesta. Ruusun vartena käytin paksua paperinarua. Jokin rautalanka tai puutikku olisi varmaan tukevampi. Ja sitten kuvia lopputuloksesta. -Anni-

Tässä toiset Kalajoki-sukat, jotka on tehty samalla ohjeella kuin edellisen tekstini sukatkin. Nämä päätyvät luultavasti joulupukin konttiin ja uskallan sen jopa paljastaa jo, koska kyseinen henkilö ei aivan varmasti tänne päädy.

Edellisen postauksen liivin pariksi piti tietenkin tehdä villasukat. Ohje näihin Kalajoki-villasukkiin löytyy  täältä . Kuten seuraavasta kuvasta näkyykin, niin sukat on eri langasta kuin paita. Äiti sanoi, että Karisma ei ehkä kestä sukkalankana, joten päädyin tekemään Nalle-langasta nämä sukat. Ja koska paitaa ja sukkia ei käytetä vierekkäin, niin luulen, että väriero tuskin haittaa/on huomattava käytössä. -Anni- Ps. Ihan tyhmää, kun gradun teko haittaa harrastuksia :(

Pitkästä aikaa saan tuotteita tänne laitettua. Tällä kertaa tein keltaisen kietaisuliivin Dropsin Karisma-langasta (väri tumma sinappi). Ohjeen otin täältä . Ohjeessa tosin oli käytetty Nalle-lankaa, mutta toimihan tuo tällä langallakin. Tosi helppo oli tehdä; neulottiin vain pari pötkylää ja sitten muutamalla pistolla ommeltiin kasaan. Paitsi, että se kasaaminen ei sitten ollutkaan niin helppoa... Pingotuksen aikana sain jotenkin annitannimaisesti venytettyä nuo kappaleet niin, että valmiissa työssä oli varmaan puoli metriä ylimääräistä. Ratkaisin tämän sitten niin, että jätin tuon takakappaleen kokonaan pois ja laitoin sauman etupuolelle toisen kierroksen alle piiloon. Ihan hyvä tuli näinkin. Tilanne ennen kasausta: Ja kasattuna edestä ja takaa: -Anni-

Tänään tein löydön, kun vein roskia. En yleensä harrasta dyykkausta, mutta joku oli jättänyt kauluspaidan roskisten päälle "löydettäväksi". Ilahduin, kun huomasin, että paita on vieläpä minun kokoa. Heti tietysti tarkistin, että mikä siinä on vikana, kun oli heitetty pois (naapurin vaihtarit tosin heittää välillä tavaraa pois ihan vaan siksikin, että eivät saa niitä mahtumaan matkalaukkuun kotimaahansa vietäväksi). Syynä oli tällä kertaa kuitenkin revennyt hiha. Paita ei edes haissut roskiksilta, hieltä tms vaan aivan puhtaalta. Revennyttä hihaa lukuunottamatta paita oli lähes kuin uusi. Otin paidan mukaani ja ajattelin tehdä siitä lyhythihaisen. Sisälle tultuani sovitin paitaa päälleni ja tajusin, että kyseessä onkin miesten paita, koska se oli minulle valtava. No ei hidastanut minua, koska olen melko varma, että paita on poikaystävälle sopiva. Sakset siis käteen ja ompelukone surisemaan. En ole ommellut haalarimerkkejä kummempaa ompelukoneella vuosiin ja mumm...

Heipatihei! Taas esittelyssä kortti. Tällä kertaa 50-vuotiaalle naiselle, jonka kesäsynttäreitä juhlimme tulevana viikonloppuna.  Perhoset leikkasin vanhasta lahjapaperista ja liimasin taakse paperin tukevoittamaan niitä. Korttiin liimatessa laitoin liimaa vain perhosen keskikohtaan, jotta siivet jäisivät vähän koholle ja perhoset näyttäis aidommilta. Uskomatonta, mutta totta on se, että väkersin tätä korttia 2 tuntia. Aikaa hurahti, kun leikkasin noita perhosia ja yritin saada hienosti kirjoitettua tuon onnea-tekstin  —  ja lopulta päädyin pölkkykirkaimiin. Korttipohjassa on hopeaa ruusukuviota ja jostain kumman syystä näissä Prismasta ostetuissa korttipohjissa on jotain tuoksua. -Anni- Ps. Äiti, kelpaako tämä?

Heippa pitkästä aikaa! Blogiin tulee päivityksiä melkoisen hitaasti johtuen siitä, että palapeli vie aikaa käsitöiltä. Tällä hetkellä on kesken eräs keskisuuri neule, joka ei valmistu myöskään ihan yhdessä illassa (eikä näköjään edes kuussa...) Toivottavasti saisin kuitenkin jotain valmiita käsitöitä esiteltäväksi pian. Tässä yksi kortti, jonka saa ensi viikonlopun 2-vuotias synttärisankari. Tämä kortti on tehty Espanjasta ostetuilla Paavo Pesusieni -tarroilla ja tausta akvarellikynillä. -Anni-

Ensi viikonlopun ylioppilaalle syntyi tälläinen kortti. Tiimarin konkurssialen tuotteet pääsi taas käyttöön. Ei tosin tullut kauhean ylioppilasaiheinen, kun ei ole lakkia eikä lyyraa. Eikä oikeastaan edes kovin keväinen, mutta jospa tämä olisi sitten vaikka akateeminen. Toivottavasti kortin saaja ei eksy tänne blogiin liian aikaisin, mutta otan sen minimaalisen riskin. -Anni-

Moro! Tällä kertaa esittelyssä Lakupekka-patalappu. Idean bongasin alunperin Feissarimokista ja ohjeen otin sitten  Touhumaalta . Tein näitä jo syksyllä 4 paria joululahjaksi tutuille ja nyt vielä yhden parin tuliaisiksi Lappiin. Nämä oli helpot ja nopeat tehdä. Sellainen pieni ongelma näissä on, että saisivat olla vähän reilumman kokoiset. Ensin ajattelin, että olisin vähän isontanut ohjetta, mutta en kuitenkaan osannut sitä tehdä, kun sitten olisi mittasuhteet menneet mahdollisesti vääriksi. Mutta olenkin sitten sanonut, että käyttää vaikka pannunalusena tms. Useimmat tällaiset saaneet ovat tosin sanoneet, että eivät raski ottaa noita käyttöön ollenkaan :D Anteeksi kuvien huonohko laatu. Piti turvautua kännykän kameraan tällä kertaa. -Anni-

Moro! Nyt se on vihdoin valmis! Siis se isompi projekti, josta oon muutaman kerran maininnutkin. Tällaisen villapaidan väkersin. Aiemminkin oon pari kertaa yrittäny neuloa paitaa, mutta niistä ei ole tullut yhtään mitään. Tällä kertaa onnistui kohtuullisesti ja tätä kehtaa jo jopa käyttää.  Liikkeelle lähdin  tällä  Novitan ohjeella ja lankana Nalle. Kauluksen kanssa sitten sovelsin hieman ja jätin vyön pois.  Toivottavasti tätä ei tarvita tulevana kesänä vaan voisi siirtää kaappiin odottamaan ensi talvea. Nyt sitten pitäisi keksiä mitä sitä seuraavaksi tekisi... -Anni-

Moro! Pääsiäisenä näin, kun äiti oli tehnyt vetoketjusta kukkia ja halusin itsekin päästä kokeilemaan. Äitin varastosta vetoketjuja mukaan ja heti arjen koittaessa kuumaliimapistoolin ostoon. Ohje näihin löytyy  täältä . Tosi helppoja ja nopeita olivat tehdä. Aika kivoja tuli ja rintakoruksi varmaan päätyy ainakin tuo harmaa, kunhan jostain löytäisin siihen sopivan lukkosysteemin. Mustasta tuli melko raskas, joten sen loppusijoituspaikka on vielä vähän auki. -Anni-

Moro! Seuraavan projektin valmistumista odotellessa julkaisen muutamia kuvia tekemistäni korteista. Neljä ensimmäistä tehty Tiimarin konkurssialesta hamstratuilla materiaaleilla. Tämä kortti on tehty Gay Merrill Grossin Pienoisorigamit-kirjasta löytyvällä tulppaanien ohjeella. Kaksi viimeistä korttia on tehty Espanjasta kiinakaupasta ostetuilla tarroilla. Prinsessakorttiin tein taustan akvarellikynillä. Autokortin tein liimaamalla ison tarran kartongille, taittamalla sen kahtia ja leikkaamalla tarran reunoja pitkin. -Anni-